Kuka minä sitten olen, jos joku kysyisi minulta kuka olet, niin luultavasti ensimmäisenä vastaisin nimeni. Sanoisin siis Toni. Monissa tilanteissa se ei kuitenkaan riitä ja odotetaan enemmän tietoa esimerkiksi työhaastattelussa. Silloin joutuisin selittämään , että olen opiskelija amk:ssa ja suuntauksena on mediatekniikka, tai sitten kuvailisin luoneenpiirteitäni. Sanoisin olevani rauhallinen jne.

Elikkäs meillä on itsestämme aikasmoinen läjä piirteitä ja pidämme itseämme näidn piirteiden kokonaisuutena eräänlaisena summana siis, jotka sitten tekevät meistä yksilöllisiä, kun piirteet kasataan.

Näin minäkin pitkälle itsestäni aikoinaan ajattelin, kunnes otin aiheeseen toisenlaisen lähestymissuunnan mitä minä oikeastaan en ole, ja näen nykyään itseni ja ihmiset toisin.

Ajatellaampa syntymäämme, tai hetkiä juuri sen jälkeen. Esimerkiksi nimemme on sana äidin  tai isän päässä meillä ei ole viellä nimeä. Enkä ollut opiskelijakaan niinkuin nyt viellä olen, tai en ollut edes koululainen, eli piirteet muuttuvat elämän myötä. Yllättäen sitä tajuaa ettei olekaan piirteiden kokonaisuus, koska yksikään piirre ei ole osa itse vaan samaistumme piirteisiimme ja pidämme niitä osana itseämme.

Tässäkohtaan tuli mieleen lause kuinka monta puuta pitää olla samalla alueella, jotta se on metsä? Oikeammin miksi määrittelemme itsemme piirteidemme summaksi?

Nyt varmaan alkaa aukeamaan mistä blogin nimi tulee :D

Mihin asti sitten päädyin oikeastaan tässä, eli koska jopa nimeni on minulle annettu piirre samoin se mihin ryhmään ajattelen kuuluvani on piirre johon samaistun, ja mitä en oikeastaan ole.  Sitten kun viellä jopa jokainen soluni ,joita minulla on syntyessä ollut  ovat kuolleet ja  kadonneet.  Voisin siis oikeastaan sanoa olevani  vain mielen virtausta kehossa , mitä  jotenkuten  tahdonalaisesti hallitsen.

Kuka minä sitten olen? tähän on näköjään vaikeampi vastata kuin alkuun luulisi.